Ostin vuonna 2011 hybridiauton ja sain selitellä valintaani usein. Nyt mietin seuraavaksi autokseni sähköautoa ja olen yllättynyt miten paljon tunteita ne herättävät. Sähköauton hankkimista pidetään hulluna tai vähintään typeränä.

Mutta jos nyt ostaisin omalla rahalla uuden auton jonka aikoisin pitää pitkään, en uskaltaisi ostaa bensa- tai dieselautoa.

Mistä minulle tällainen mielikuva on syntynyt? Uutisista. Paine päästöjen- sekä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen on valtava. Autoteollisuus on lopulta myös reagoinut ja päättänyt tulevaisuuden autojen olevan sähköisiä.

Viimeaikaisia otsikkoja:

Miksi valitsisin sähköauton?

Kuten minkä tahansa hyödykkeen, myös sähköauton hankintaa voi perustella itselleen monin tavoin.

Ympäristö

Sähköautolla ajaminen on aina paikallisesti päästötöntä. Mikäli käytettävä sähkö on tuotettu uusiutuvalla energialla, voimmekin puhua jo varsin ekologisesta liikkumisesta.

Harvalle sähköautoilijalle maailman pelastaminen on kuitenkaan tärkein syy valintaan. Mukava lisä kuitenkin.

Hinta

Miten hinta voi olla syy hankkia sähköauto? Nehän ovat järjettömän kalliita! Uusi Renault Zoe maksaa 33000€. Vastaavilla varusteilla oleva Renault Clio maksaa 20800€. Hintaeroa mehevät 12200€.

Sitten päästäänkin sähköautojen vahvuuteen. Taloudellisuuteen. Zoen kulutuksella ja nykyisellä sähkön hinnalla ympärivuotiset todelliset polttoainekulut ovat keskimäärin 2,5€/100km. Clion ilmoitettu kulutus on 5,4l/100km, eli todellisuudessa noin 6,4l/100km. Polttoaine maksoi tänään 1.44€/l. Polttoaineen ja sähkön arvioin kallistuvan 5% vuosittain.

17000km vuosiajolla polttoainekuluissa säästyy 7 vuoden aikana 9000€. Tämä ei riitä kattamaan ostohintojen erotusta.

Näyttökuva 2017-05-06 kello 16.09.10

Mutta jos autolla ajetaan todella paljon (esimerkiksi 35000km vuodessa), onkin säästö 7 vuoden aikana 19000€. Ostohintojen erotus kuolettuu alle viidessä vuodessa.

Näyttökuva 2017-05-06 kello 16.09.19

Sähköauto on myös merkittävästi yksinkertaisempi kuin polttomoottoriauto.  Sähköauton voimalinjassa on noin 20 liikkuvaa osaa. Perinteisessä autossa luku on yli 2000. Vähemmän osia merkitsee pienempiä huolto- ja korjauskustannuksia.

Sähköautojen ja polttomoottoriautojen hintaero tulee oletettavasti kaventumaan. Eikä polttoaineen hinta tule ainakaan laskemaan. Puhumattakaa kannustimista joita valtiovalta tulee rakentamaan ohjatakseen meitä kohti sähköautoja.

250 000 sähköautoa Suomen teille vuoteen 2030 mennessä tarkoittaa 19 000 uutta sähköautoa joka vuosi. Tämä vaatii rajua kuluttajien ohjausta.

Joko sähköautoilu tulee halpenemaan tai polttomoottorilla ajaminen kallistumaan. Niin yksinkertaista se on.

Ajokokemus

Aikanaan kun hankin hybridiauton yksi asia tuli nopeasti selväksi. Perinteiseen autoon ei ole paluuta. Ne alkoivat tuntumaan vanhanaikaisilta. Sama ilmiö on nähtävissä sähköautojen kohdalla. ”Kokeile, ei ole paluuta” on tyypillinen lausahdus keskustelussa. Mikä siitä sähköautosta sitten tekee erityisen hyvän?

  • Sähkömoottorin voimansiirto. Ei viivettä, tehot on käytössä heti.
  • Sähkömoottorin teho. Sähköautot ovat tyypillisesti aika ripeitä.
  • Hiljaisuus. Luonnollista kun ei ole polttomoottoria pitämässä ääntä. Hiljaisuus tuo toki vastapainoksi paremmin esille muut äänet. Rengasmelun, tuulensuhinan ja muoviosien nitinät ja natinat.
  • Talviominaisuudet. Hieman yllättäen sähköautojen omistajat pitävät niitä erinomaisina talviautoina. Autot lämpenevät nopeasti (monissa lämmitykseen käytetään ilmalämpöpumppua), eikä niissä ole moottorin- ja vaihteiston öljyjä jotka olisivat pakkasilla kohmeessa. Auto lähtee pihasta samalla lailla kesähelteissä ja paukkupakkasissa.

Sähköautoihin liittyviä uskomuksia

Seuraavat asiat nousevat usein sähköautoista keskusteltaessa esille.

Auton lataaminen on niin hidasta ettei sillä tee käytännössä mitään

Koko sähköauton idea on että sitä ladataan silloin kun ei olla reissussa. Tyypillisesti öisin kotona. Aamulla lähtiessä sähköautossa onkin aina ”tankki” täynnä. Kesken matkan lataaminen on poikkeustilanne. Esim. Hyundai IONIQ:in voi kuitenkin ladata täyteen pikalaturilla huoltoasemalla lounastauon (30min) aikana.

Auton range on niin lyhyt ettei sillä tee mitään

Suomessa autolla ajetaan keskimäärin 50km päivässä. Siihen nähden vaatimukset ”vähintään 500km” rangesta tuntuvat perin oudolta. Esimerkiksi edellä mainitulla IONIQ:lla voi ajaa kesällä noin 230km yhdellä latauksella. Kovillakin pakkasilla akku kestää noin 160km matkan.

Lukujen valossa nykyisten sähköautojen pitäisi riittää jo aika monelle.

Oma päivittäinen ajosuoritteeni on noin 25km. Noin kerran kuussa käymme sukuloimassa 170-200km matkan. IONIQ:lla joutuisin talvella joinain kertoina tekemään välilatauksen. 10min lataus riittäisi hyvin perille pääsemiseksi.

Silti tuskailen kuten moni muukin. Jos range olisi vielä vähän parempi voisin välttää talvellakin matkalla lataamisen. Mutta tämä tulisi eteen ehkä 4-6 kertaa vuodessa. Enkö todellakaan voi pysähtyä muutamaa kertaa vuodessa kymmeneksi minuutiksi lataamaan?

Sähköautolla ei tee talvella mitään

Talvella sähköautoa täytyy lämmittää sähköllä, mikä luonnollisesti lyhentää yhdellä latauksella ajettavaa matkaa. Mutta jos matka putoaa 230 kilometristä 160:een kilometriin niin onko se oikeasti miten merkityksellistä?

Ja kuten aiemmin mainitsin, monet sähköauton omistajat kehuvat vuolaasti nimenomaan sähköauton talviominaisuuksia.

Suomen sähköverkko ei kestä isoa määrää sähköautoja

Sähköautoja ladataan pääosin öisin jolloin muu sähkönkulutus on alhaisempaa.

Uskon tosin enemmän Fingridin asiantuntijaa, kuin omia fiiliksiäni:

”… vaik­ka Suo­men kaik­ki noin 2,5 mil­joo­naa au­toa oli­si­vat sähkökäyttöisiä, sähköä ku­lui­si suu­rin piir­tein sa­man ver­ran kuin huip­pu­vuon­na 2007 (10 TWh:n lisäys). Niin siir­to- kuin ja­ke­lu­ver­kot­kin ovat vah­vis­tu­neen ky­sei­sen vuo­den jälkeen, jo­ten us­kon, että piu­hat kes­kimäärin kestävät.” – Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen, Fingrid.

Sähköautolla ajaminen on itseasiassa epäekologisempaa kuin dieselillä ajaminen

Internetistä löytää argumentteja puolesta ja vastaan. Riippuen siitä kumpia haluaa löytää. Usein sähköautojen päästöistä puhuttaessa lasketaan (aivan oikein) mukaan auton käyttämän sähkön tuottamisessa syntyneet päästöt. Vertailujen polttomoottoriauton päästölaskelmissa raakaöljy siirtyy usein pyhällä hengellä meren pohjasta jalostamon kautta huoltoaseman pumpulle.

Sähköauton akut sisältävät arvokkaita ja harvinaisia raaka-aineita. Markkinatalous huolehtii siitä että nämä rahanarvoiset raaka-aineet kierrätetään tehokkaasti auton elinkaaren lopuksi.

Sähkömoottorin hyötysuhde on polttomoottoriin nähden ylivoimainen: ”Valtioneuvoston kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan sähköauton hyötysuhde on 50–70 prosenttia, kun polttomoottoriauton hyötysuhde parhaimmillaankin on alle 25 prosenttia.”, Helsingin Sanomat.

Sähköautoista ja päästöistä selkeä yhteenveto:

Esteet sähköauton ostamiselle

Vaikka uskonkin liikenteen sähköistyvän, eivät sähköautot ole vielä kaikille realistinen vaihtoehto.

  1. Hinta. Käytettyjen tarjonta on vähäistä ja maksaahan ne uudet oikeasti vielä liikaa. Tosin moni arvostaa sähköauton ominaisuuksia (ajo ja/tai ympäristö) niin paljon että ostavat sellaisen silti.
  2. Valikoima. Nykyisellään heikkoa. Ei farmareita, ei nelivetoja, ei isoja perheautoja, ei tila-autoja. Kahden vuoden päästä tilanne on varmasti toinen.
  3. Kotilatausmahdollisuuden puute. Mikäli autoa ei voi ladata kotipihassa niin vaatii kyllä todellista harrastuneisuutta ajaa sähköautolla.

En tiedä tapahtuuko muutos kolmessa, viidessä, kymmenessä vai kahdessakymmenessä vuodessa. Mutta se tapahtuu.

Kuva: Jonni Lehtiranta