Perheemme ainoa auto (Toyota Prius) vaihtui joulukuussa 2019 Renault Zoe sähköautoon. Olin pähkäillyt vaihtoa pitkään ja kun tarjolle tuli Zoe käyttöön vuoden sitoumuksella ja 229€ kuukausihinnalla (15tkm), olin valmis siirtymään sähköaikaan.

Nyt takana on 9 kuukautta, joten uskallan kertoa hieman omia kokemuksiani sähköautoilusta.

Sähköauton lataaminen

Keskustelu sähköautoista pyörii usein kahden aiheen ympärillä. Akkujen koko ja auton lataaminen.

Ensimmäinen kysymys on aina sama.

Kauanko tuo kestää ladata (kotona) tyhjästä täyteen?

Ehkä hieman yllättäen sanon, ettei sillä ole ollut minulle mitään merkitystä. En ole kertaakaan 9kk aikana ladannut autoa tyhjästä täyteen. Minimissään akku on käynyt 20% paikkeilla.

Sähköauton lataaminen rinnastetaan usein virheellisesti polttomoottoriauton tankkaamiseen. Sähköautoa kuitenkin ladataan pääasiassa auton seisoessa jossain tyhjänpanttina (kotona, työpaikalla, kaupan parkkipaikalla jne).

Sähköauton latauksen valmistumista jäädään harvemmin odottelemaan.

Kotilataus

Asumme rivitaloyhtiössä. Moni miettii, miten auton lataus järjestyy taloyhtiössä. Meillä se kävi kivuttomasti.

Vaihdatimme omalla kustannuksellamme autopaikkamme vanhan lämmitystolpan uuteen, kotilataamiseen soveltuvaan, malliin. Uudessa tolpassa on naapurille 2h ajastimella toimiva pistorasia ja meille superschuko-pistorasia varustettuna kWh-mittarilla.

Lataamme yhdestä vaiheesta 10A virralla (~2,3kW) ja maksamme kuluttamamme sähkön taloyhtiölle. Helppo ja edullinen ratkaisu.

Eihän tuollainen 2kW latausteho riitä mihinkään!

Kotona hidaskin lataus riittää itseasiassa yllättävän monelle.

Sähköauton kohdalla oleellista on keskimääräinen päivittäinen ajomäärä. Sen verran autoa tulee tulee kyetä lataamaan kotona illan ja yön aikana. Me ajamme arkisin maksimissaan 60 km (vuodessa ~18000km). Autoa ei ole tarvetta ladata edes joka yö. Laitan sen lataukseen akun varauksen ollessa alle 50%.

Kotilatausta ajatellaan myös jotenkin vaivalloisena. Kun pitää se piuha laittaa autoon kiinni. Oma kokemukseni on, että latauspiuhan kytkeminen on huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja siistimpää kuin perinteisen lämmityspiuhan kanssa sohlaaminen. Latauksen vaatima työ on valehtelematta noin 3 sekuntia / kerta. Ei ole ikävä bensa-asemia ja tankkaamista.

Itse pidän kotilatausta edellytyksenä sujuvalle sähköautoilulle. Ensimmäiset 2 viikkoa olimme ilman ja meillä se järjestely ei toiminut.

Lataaminen matkalla

Toinen huomioonotettava tekijä ovat usein tehtävät pidemmät matkat. Miten auto suoriutuu niistä? Käymme kuukausittain Turussa ja Zoe (sekä kaikki muut koeajamani sähköautot) selviytyvät tästä matkasta ympäri vuoden ilman välilatauksia.

Mikäli matkalla kuitenkin tarvitaan välilatauksia, vaikuttaa matkantekoon seuraavat tekijät.

  • Millaisia latauspisteitä matkan varrella on käytettävissä?
  • Millainen laturi autossa on?
  • Millainen auton latausprofiili on? (osa autoista lataa akkua nopeasti vain tietyn osan ja tietyssä lämpötilassa)

Suosittelen valitsemaan sähköauton siten, että usein ajettavat pidemmät matkat onnistuvat ilman välilatausta. Sähköautoa ei ole järkevää mitoittaa siten, että kerran pari vuodessa tehtävä pitkä matka (kaverin mökki, Lappi jne) onnistuu ilman välilatauksia.

Kulutus

Sähköautoa hankkiessa kannattaa tutkia vaihtoehtojen kulutuslukemia eri olosuhteissa (tärkeimpänä ajonopeus). Monet tuijottavat ainoastaan auton akun kokoa unohtaen että, aivan kuten polttomoottoriautoissakin, myös sähköautojen välillä on hurjia eroja kulutuksessa.

Pihi pieniakkuinen auto, varustettuna nopealla latauksella (esim 28kWh IONIQ), voi yllättäen olla pitkällä matkalla nopeampi, kuin isompiakkuinen mutta isoruokainen kilpailijansa.

Ajaminen sähköautoilla on edullista. Zoe on vienyt noin 2 euron verran sähköä / 100km.

Meidän auto – Renault ZOE 40kWh

Sehän on hirveän pieni!

Monet tuntuvat pitävän ZOE:a kakkosautona tai autona 1-2 aikuisen taloudelle. Eikä sillä kukaan järjellinen aja pidempiä matkoja. Ainakaan moottoritiellä.

Meillä ZOE on nelihenkisen talouden ainoa auto. Toimii mainiosti. Todella kiva kaupunki/taajama-auto, jolla on mielestäni aivan siedettävää ajaa myös moottoritiellä. Minulla oli keväällä muutaman päivän ajossa uusi Renault Clio sekä Renault Meganen. Näistä kolmesta lähtisin ajomukavuuden puolesta tienpäälle ehdottomasti ZOE:lla. Oli kyseessä siten kaupunki, maantie tai moottoritie.

ZOE:n sisätilat ovat aivan ok neljälle (2 aikuista sekä 150 ja 175 senttiset lapset). Auto on kuitenkin niin kapea, ettei takapenkille mukavasti sovi kolmatta.

Myös tavaratila on pieni, mutta meidän viikonloppu- ja mökkimatkoille se on riittänyt.

ZOE:ssamme ei ole pikalatausmahdollisuutta. Peliä tasoittaa kuitenkin tehokas 22kWh Type2-lataus.

Vaikka olemme ZOE:en aina mahtuneet, tulee seuraava automme olemaan pykälää suurempi. Kutsutaan sitä nyt sitten vaikka turhamaisuudeksi. Pidemmillä reissuilla sitä tavaratilaa on kaivannut lisää ja välillä olisi kiva että autoon mahtuu taakse kolme yli 10 vuotiasta.

Ranskalaisista autoista ja sähkövioista jaksetaan irvailla. Kohdallamme stereotypia piti paikkansa. Keväällä ZOE:sta katosi etähallintaominaisuudet. Diagnoosi oli hajonnut telemetriayksikkö ja sen vaihto kesti kokonaisen päivän.

Juhannusreissulla ZOE:sta hajosi ajomoottori. Autolla oli tuolloin ajettu 22tkm.

Molemmat tapaukset hoidettiin maahantuojan toimesta erinomaisesti. Korjaukset menivät takuuseen ja niiden ajaksi sai alle uuden auton. Juhannusreissukin vietiin loppuun ilmaisella vuokra-autolla.

Tästä huolimatta seuraavakin automme on täyssähkö. On nämä vain niin älyttömän vaivattomia ja mukavia ajaa. Ja talvella ylivertaisia.

Eikä sille bensapumpulle ole ikävä. Kotilataus on niin paljon kätevämpää.