Sähköautolla Espoosta Turkuun ja takaisin

Perheemme ainoa auto vaihtui joulukuussa täyssähköön (itse autosta lisää joskus myöhemmin). Ajomme on pääasiassa työmatka-ajoa, sekä harrastuksiin liittyvää kuskaamista pääkaupunkiseudulla. Ne taipuvat kaikilla nyt myynnissä olevilla täyssähköillä oikein mainiosti.

Mutta se muu ajo…

Käymme säännöllisesti sukuloimassa Turussa. Matkaa kertyy 155km suuntaansa ja sen pitäisi sujua säästä riippumatta sujuvasti. Tämä tarve on viivyttänyt perheemme sähköauto hankintaa.

Vuodenvaihteessa teimme ensimmäisen matkamme Turkuun sähköautolla. Miten siinä kävi?

Matkan suunnittelu

Älä huoli. Sähköautolla ei tarvitse jatkuvasti suunnitella matkaamistaan. Mutta ajettaessa uutta reittiä auton toimintamatka äärirajoilla, on järkevää selvittää etukäteen

• Millaisissa olosuhteissa auto tarvitsee matkalla välilatauksen
• Missä matkan varrella on latauspaikkoja

Matkan suunnittelussa voi hyödyntää esimerkiksi a Better Routeplanner -sivustoa. Syötät vain lähtöpaikan, määränpään sekä autosi mallin ja palvelu kertoo missä sinun kannattaa ladata matkalla (jos tarvii).

Mikä helpotus, meidän ei tarvitse pysähtyä matkalla Turkuun.

Palveluun voi syöttää lukuisia matkantekoon vaikuttavia muuttujia

• Akun varaustaso lähtiessä
• Paljonko akkua halutaan olevan jäljellä määränpäässä
• Ajonopeus
• Ulkolämpötila
• Tuulen suunta ja nopeus
• Tieolosuhteet (sade, rankkasade)
• Mihin varaustasoon akku halutaan maksimissaan ladata matkan varrella
• Paljonko autossa on kuormaa
• Paljonko akku on menettänyt kapasiteetistaan

Muuttamalla parametreja vastaamaan lähtöpäivää (ulkolämpötila nolla, matkalla sataa ja on vastatuulta 5m/s), näyttää ennuste synkemmältä.

Muutoksilla keskikulutus nousee 19kWh -> 25,7kWh. Nyt pitäisi pysähtyä lataamaan.

Ennuste on kuitenkin aina ennuste.

Miten matka oikeasti meni?

Matkapäivän lämpötila oli 1-2 astetta. Lisäksi tihutti vettä. Autossa matkusti minä ja kaksi lasta. Ajoin koko matkan vakionopeudensäätimellä (98km/h). Akku oli lähtiessä täynnä ja auto oli esilämmitetty.

A Better Routeplannerin ennuste vaikutti mielestäni pessimistiseltä. Päätin silti pysähtyä lataamaan Piihovissa. En halunnut ensimmäisen matkan päättyvän katastrofiin.

Välilataus oli turha. Alkumatkan keskikulutus oli 19,9kWh, eli olisimme päässeet perille mainiosti ilman täydennystä.

Nopea vessa- ja kahvitauko kesti 20 minuuttia. Enkä edes juonut kahviani loppuun. Tänä aikana akku oli saanut lisää virtaa 11%.

Tällä kokemuksella en pidä ollenkaan pahana, jos jossain olosuhteissa joutuisimme lataamaan kesken matkan 20 minuuttia.

Turussa kävimme etsimässä tuliaisisa Skanssissa, jonka aikana auto latautui Citymarketin latauspisteessä. Iltapala haettiin Lidl:istä, jossa autoa jälleen ladattiin hieman.

Täyteen auto ladattiin sukulaisten naapurista löytyvästä Virran latauspisteestä.

Paluumatkalle lähtiessä akkua oli jäljellä 89%, eikä autoa esilämmitetty. Olin varautunut lataamaan Lohjan ABC:llä, mutta tuuli taisi olla myötäinen ja matkan keskikulutus oli ainoastaan 16,9kWh. Kotiin päästiin kevyesti ja akkua jäi 18%.

Joulukuinen automatkamme Turkuun oli kokemuksena yhtä vaivaton, kuin aikaisemmalla bensiikäyttöisellä autollamme.

Ensimmäisestä matkasta opin kuitenkin muutaman asian.

Toimintamatkaan (range) vaikuttavat tekijät

Kuulun siihen ärsyttävään Excel-ihmisten joukkoon, jotka pitävät kirjaa milloin mistäkin. Pidin usean vuoden kirjaa edellisen autoni tankkauksista ja ajetuista kilometreistä. Minulla oli varsin tarkka kuva paljonko autoni keskimäärin kuluttaa a) kesällä ja b) talvella.

Mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, paljonko muilla olosuhteilla on vaikutusta autoni kulutukseen.

Sähköautolla opin heti, että kulutukseen vaikuttaa merkittävästi muutkin tekijät kuin ajonopeus ja ulkolämpötila. Esimerkiksi

• Tien pinta (kuiva, märkä, lunta, sohjoa)
• Sade
• Tuuli

Pitääkö ennen lähtöä selvittää tuulen suunta ja nopeus? Ei kiitos.

Ei tarvitse. Esimerkiksi meille näillä tekijöillä ei ole arjessa mitään merkitystä. Akku riittää kaikissa olosuhteissa.

Pidemmälle matkalle lähtiessä olosuhteiden vaikutuksen ymmärtäminen auttaa matkantekoa. Mikäli myrskyää, on vastatuuli ja teiden pinnat lumesta auraamattomia on auton toimintamatka jotain aivan muuta kuin normaaliolosuhteissa.

Suurin kulutukseen vaikuttava tekijä on kuitenkin ajonopeus. Useissa nyt myytävissä sähköautoissa kulutus nousee 80km/h jälkeen rajusti. Nopeuden nostaminen 80km/h -> 100km/h kasvattaa kulutusta merkittävästi. Vielä rajumpi muutos on 100km/h -> 120km/h.

Tämä johtuu auton muotoilusta (ilmanvastuksesta), ei siitä että kyseessä on sähköauto.

Mutta ei tämä monimutkaista ole. Turun matkalla seurasin vain auton keskikulutusta. Kunhan se pysyi alle 24kWh, tiesin pääseväni perille.

Sähköauton lataaminen määränpäässä ja matkalla

Ennen paluumatkaa auto piti saada ladattua Turussa. Plugshare:n palvelusta näkee missä päin löytyy latauspisteitä. Onnekseni määränpäämme on lähellä Turun linnaa mistä löytyy kolme kappaletta toistaiseksi hyvin vapaina olevia latauspaikkoja.

Ei mitään ongelmaa.

Samasta palvelusta näkee, mitä latauspaikkoja löytyy Espoo-Turku väliltä.

• Nummelassa useita
• Lohjalla useita
• Muurlassa
• Salossa useita
• Paimiossa useita
• Tammisillassa

Mihin näistä pysähtyisin? Valintaa tehdessä voi miettiä seuraavia muuttujia.

Akun varaus

Sähköautojen akut eivät ota latausta ain vastaan maksiminopeudella. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää.

• Akun lämpötila. Kylmää akkua ei voi ladata yhtä nopeasti kuin lämmintä. Myöskään liian kuumaa akkua ei voi ladata nopeasti.
• Akun varaus.  Autot lataavat akkuja eri tavalla riippuen akun varaustilasta. Zoe ottaa vastaan maksimi lataustehoa (22kW) akun ollessa ladattu max 70%. Väliä 70-80% ladataan 16kW teholla ja 90-100% enää 10kW teholla.

Välilataus kannattaa ajoittaa myöhäiseen kohtaan reittiä. Tällöin akku on lämmennyt ja päästään lataamaan tehokkaalla alueella (Zoe:ssa max 70% asti).

Tarjolla olevat lataustavat

Eri lataustavat käyttävät erilaista latausliitintä. Keskeiset lataustavat ovat

• Type 2 (hidaslataus) – Löytyy kaikista sähköautoista. Max 44kW latausteho, mutta autojen omat laturit pystyvät ottamaan vastaan yleensä vain 7,2kW. Zoe on poikkeus, se pystyy hyödyntämään 22kW.
• CCS (pikalataus) – Sähköautojen yleisin pikalatausstandardi, joka kykenee parhaimmilaan jopa 350kW lataustehoon (Ionity). Nykyiset autot pystyvät hyödyntämään tästä yleensä 50-250kW.
• Chademo (pikalataus) – Japanilainen pikalatausstandardi, jota esimerkiksi Nissan käyttää. Kykenee max 50kW lataustehoon. Useimmissa pikalatauspisteissä on tarjolla sekä CCS että Chademo.
• Tesla Supercharger (pikalataus) – Teslan oma pikalataus, jota voi käyttää ainoastaan vain Tesloilla. Teslat pystyvät lataamaan näistä jopa 250kW teholla.

Nopeinta on ladata paikassa, josta löytyy omaa autoa nopeiten lataava latauspaikka.

Zoe:sta puuttuu pikalatausmahdollisuus. Puutetta korvaa mahdollisuus ladata Type 2 -pisteistä 22kW teholla. Näitä latauspisteitä on runsaasti, eikä niistä kilpailla autoilijoiden kesken yhtä paljon kuin pikalatauspaikoista.

Latauspisteiden määrä ja varasuunnitelma

Joissain latauspisteissä on ainoastaan yksi latauspaikka. Pyrkisin suunnittelemaan reitin  siten, että akku riittää myös suunnitellusta latauspaikasta seuraavalle. Jos ensisijaisella pisteellä on jonoa, voi ajaa aina seuraavalle koittamaan tuuriaan.

Tai preferoi suosiolla paikkoja, joissa latauspisteitä on useita.

Muut palvelut lataamisen lisäksi

Lataukseen käytettävä aika on järkevää käyttää hyödyksi. Tarpeesta riippuen latauspaikan voi valita tarjottavien palveluiden perusteella. Vessassa käynnin lisäksi joskus on kiva juoda kuppi kahvia tai syödä. Joskus pysähdyksen aikana voi käydä vaikka museossa.

Kauanko lataan?

Autoa kannattaa ladata matkalla ainoastaan sen verran, että pääsee varmasti seuraavaan paikkaan jossa aikoo ladata. Meidän tapauksessamme siis Turkuun.

Ei ole järjen häivää ladata autoaan tuntitolkulla ABC:lla, ellei ole oikeasti pakko.

A Better Routeplanner havainnollistaa tämän hyvin. Mikäli akku ei riitä, niin ladataan vain tarpeellinen. Syöttämissäni keliolosuhteissa arviolta 6 minuuttia.

Kustannukset

Lasketaan lopuksi paljonko Turun reissulla paloi rahaa polttoaineeseen, eli sähköön.

• ABC Piihovi (Fortum) 0,88€ (4.278kWh)
• K-Citymarket Kupittaa 0,37€ (1,3kwh)
• Lidl (ilmainen)
• Virta 2,74€ (14,4kWh)
• K-Citymarket Skanssi 0,68€ (12,6kWh)
• Kotilataus 2,02€ (33kWh)

Yhtensä 6,7€.

Kilometrejä kertyi 340. Auton liikuttaminen maksoi siis hieman alle 2€/100km.

Ei huono. Ei todellakaan.