Valtion yhteishankintayksikkö (Hansel) julkaisi syyskuussa valtion virastojen ostolaskut avoimena datana. Samaan aikaan julkaistiin tutkihankintoja.fi -palvelu, jossa kuka tahansa voi tutkia mitä (karkealla tasolla) valtio on ostanut, milloin ja keneltä.
Mutta miksi tyytyä tähän? Avointa dataa kun voi pöyhiä vapaasti itsekin Power BI:n avulla!
Ostolaskutietojen hakeminen Power BI:hin
Ensimmäiseksi ostolaskujen tiedot pitää hakea Power BI:hin. Heidi Enhon blogista löytyy erinomainen selkokielinen kirjoitus aiheesta, joten ohitetaan tämä vaihe. Ohjeita seuraamalla Power BI:hin saa 1,5 miljoonaa riviä ostodataa vuosilta 2016-2017.
Toimittajia penkoessa nähdään saman toimittajan esiintyvän aineistossa sekä isolla että pienellä alkukirjaimella kirjoitettuna. Tämän vuoksi muutetaan toimittajan nimi -kentän kaikki kirjaimet pieniksi (Transform -> lowercase).
Nyt voimmekin siirtyä visualisointeihin.
Valtion pienimmät toimittajat
Mediassa datasta on keskitytty kaivamaan tietoa siitä miten isoja määriä eri toimittajat valtiota laskuttavat, sekä siihen miten paljon minkäkin viraston tietyt kulut ovat. Isoista numeroista saa isoja otsikoita. Tutkitaan vaihtelun vuoksi toista ääripäätä.
Keiltä valtio ostaa vähän ja missä summissa liikutaan?
Tehdään visualisointi jossa on:
- Suodatin vuodelle (valittuna 2017)
- Kaavio jossa kustakin toimittajasta esitetään pylväällä hankintojen yhteenlaskettu summa ja viivalla hankintojen lukumäärä.
- Taulukko jossa näytetään valitun toimittajan laskujen yskityiskohtaisemmat tiedot (mikä hallinnonala ostanut, paljonko, mihin ostotiliin hankinta liittyy).
Tehdään kaaviolle vielä suodatin. Näytetään ainoastaan toimittajat joiden laskujen summa on yli 0e (joukossa myös hyvityslaskuja) mutta maksimissaan 25e.
Järjestetään kaavion arvot vielä tiliöintirivin summan mukaan pienimmästä suurimpaan.
Katsotaan Sarvi Oy:ltä tehtyjä ostoja. Vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt heiltä hankintoja kahdessa erässä yhteensä 8,61 eurolla. Näin esitettynä valtion hankinnat eivät ole kovin raflaavia.
Lisätään visualisointiin vielä suodatin hankintakategorialle ja tutkitaan alle 25 euron hankintoja ICT-alueella.
Selviää että vuonna 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö on ostanut tietoliikennepalveluja Funtor Oy:lta 7,18 eurolla.
Toisin kuin luullaan, valtionhallinto ei ole kaikille ICT-toimijoille pohjaton kultakaivos.
Valtion IT-hankinnat
Työskentelen IT-alalla joten minua kiinnostaa keiltä toimijoilta valtio IT-hankintoja tekee ja paljonko. Erityisesti sovelluskehitystä ja konsultointia. Tuumasta toimeen.
Tehdään visualisointi joka sisältää:
- Suodattimet vuodelle, hankintakategorialle ja tilille (oma tilinsä on esim. ohjelmistojen käyttöoikeusmaksut)
- Kortti jossa esitetään hankintojen kokonaisumma tehdyillä suodatuksilla ja valinnoilla.
- Pylväskaavio jossa esitetään toimittajittain ostojen kokonaisummat tileittäin eriteltyinä.
- Pylväskaavio jossa esitetään kokonaisummat hallinnonaloittain.
Tehdään soveltuvat rajaukset. Vuosi 2017, hankintakategoriaksi ICT-hankinnat ja tileiksi kaikki mikä viittaa ohjelmistoihin.
Näillä suodattimilla yhteenveto näyttää tältä.
Suurin toimittaja näyttää olevan Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus (Valtori, 100 milj. euroa). Se on valtionvarainministeriön alla toimiva palvelukeskus, joka tuottaa ICT-palveluja muille valtion virastoille. Tämä selittää miksi valtionvarainministeriö on ostajana niin merkittävä (126 milj. euroa). Valtori ostanee merkittävästi työtä, palvelua ja laitteita myyden niitä eteenpäin muille virastoille.
Valtori ei minua tässä kohtaa kiinnosta, joten suodatan sen pois. Samalla suodatan pois ohjelmistojen käyttömaksut -tilin, joka sisältää pääasiassa kaupallisten valmistuotteiden lisenssimaksuja.
Lista näyttää edelleen kiinnostavalta. Tieto on suurin toimittaja. Mutta CSC – Tieteen tietotekniikka keskus on toiseksi suurin? Kolmantena on nippu eri toimittajilta tehtyjä hankintoja, jotka on määritelty salassapidettäväksi. Sellaistakin tehdään näemmä paljon (yli 11 milj. euroa vuodessa). Viidentenä toimittajalistalla on oikeusrekisterikeskus.
Hetken pyörittelyn jälkeen tajuan etten saa aineistosta irti sitä mitä lähdin etsimään. Sovelluskehitystyöt eri muodoissaan on todennäköisesti tiliöity suuren massan sekaan Atk:n käyttöpalveluihin. Valtionhallinnon käyttämä tiliöinti ei tällä kertaa osunut yksiin tarpeeni kanssa.
Paljonko Suomen top 20 ICT-yritysten liikevaihdosta tulee valtionhallinnosta?
Hanselin julkaisemasta avoimesta datasta nähdään helposti yritysten valtionhallinnosta kerryttämä liikevaihto. Verrataan tätä tietoa Tietoviikkon verkkosivuilla julkaistuun Suomen top 20 ICT-yritysten listaan.
Power BI osaa poimia verkkosivuilta taulukkomuotoista dataa. Luodaan uusi tietolähde web-sivun pohjalta (New Source – From Web) ja annetaan osoitteeksi Tietoviikon jutun url-osoite.
Lupaavalta näytää!
Jotta valtion ostolaskut ja Tivin top 20 -aineisto voidaan liittää yhteen, pitää yritysten nimiä manipuloida (esim. oy ja oyj päätteiden lisääminen jne). Yritysten nimien tulee olla aineistossa samat.
Lopuksi tehdään uusi:
- sarake joka sisältää yrityksen liikevaihdon euroina (alkuperäisessä aineistossa miljoonina euroina)
- mittari joka keroo yrityksen liikevaihdon euroina ilman Hanselin aineistosta löytyvää valtionhallinnon osuutta
Tehdään lopuksi visualisointi vuoden 2016 top 20 ICT-yritysten liikevaihdoista siten että nähdään mikä osa vuoden 2016 liikevaihdosta tuli valtionhallinnosta.
Suodatetaan visualisoinnista pois toimittajat, joiden liikevaihdossa ei valtionhallinto näy (esim Supercell). Lopputulos näyttää tältä.
Yhdenkään ison toimijan liiketoiminta ei näytä perustuvan ainoastaan valtionhallinnon asiakkaisiin.
Voit tutustua valmiiseen visualisointiin täällä.
Timo Pertilä 