Blockchain:in (lohkoketju) väitetään olevan alamme suurin innovaatio heti Internetin keksimisen jälkeen. Minulla on kuitenkin tunne että harva vielä tietää mistä siinä on kyse ja miksi se voi oikeasti ollakin merkityksellinen innovaatio.

Mikä Blockchain on?

Blockchain on teknologia joka mahdollistaa hajautettujen tapahtumaketjujen rakentamisen siten että ketjua ei ole mahdollista väärentää.

Älä huoli, en minäkään tajunnut.

Ajattele että tämä tapahtumaketju on lista peräkkäisiä tilitapahtumia eri henkilöiden välillä. Ikäänkuin kaikille osapuolille näkyvä avoin tilikirja (ledger). Jos henkilö A lupaa maksaa minulle 1000€, voin tilikirjasta tapahtumia läpikäymällä varmistaa onko henkilöllä A oikeasti käytössään luvattu 1000€. Kun henkilö A siirtää minulle 1000€, kirjautuu siirto tapahtumaketjuun.

Tästä tapahtumaketjusta (eli tilikirjasta) on kaikilla osapuolilla aina käytössään oma paikallinen versio. Ja nämä versiot ovat aina keskenään identtisiä. Kukaan ei pysty niitä väärentämään. Osapuolet voivat luottaa tilikirjansa sisältöön täysin.

Miksi blockchainista ollaan niin innostuneita?

Tekniikka itsestään ei tietenkään ole kiinnostavaa vaan se mitä ne mahdollistavat.

Monissa arkielämän tilanteissa kaksi tai useampi toisilleen täysin tuntematon henkilö käsittelee keskenään esimerkiksi rahaa tai arvokkaita/luottamuksellisia dokumentteja. Tämä ei ole aiemmin ollut mahdollista ilman luotettua kolmatta osapuolta.

Jatketaan samalla esimerkillä. Jos haluan maksaa Oulussa asuvalle henkilölle B 1000€, tarvitsen siihen pankkia. Pankki varmistaa että tililläni oikeasti on 1000€, lisää sen henkilön B tilille ja poistaa saman summan minun tililtäni. Pankilla on monimutkaiset, vikasietoiset ja todennäköisesti kalliit tietojärjestelmät tätä varten. Pankki kantaa vastuun siirtojen oikeellisuudesta. Siksi minä ja henkilö B luotamme pankkiin.

Pankki on mukana luotettuna välikätenä. Blockchain mahdollistaa samaan lopputulokseen pääsemiseen ilman pankkia. Tämä on mullistavaa.

Pankki on vain yksi (toki eniten käytetty) esimerkki. Mutta kun hetken miettii, luotettuja kolmansia osapuolia alkaa näkemään muuallakin.

Luotettu kolmas osapuoli

  • On organisaatio tai organisaation osa/toiminto
  • Mahdollistaa kahden toisilleen tuntemattoman henkilön asioida keskenään
  • Ylläpitää yhtä tai useampaa tietojärjestelmää roolinsa liittyen. Järjestelmät ovat tyypillisesti kalliita, sillä niissä käsitellään tietoa jonka eheys ei saa vaarantua eikä tietoja saa hävitä.

Blockchainia hyödyntävä palvelu korvaa parhaimmillaan (tai pahimmillaan) sekä organisaation että sen ylläpitämän tietojärjestelmän.

Blockchain on myös uusien innovaatioiden mahdollistaja. On ideoita joiden toteutus ei ole ollut mahdollista koska se olisi vaatinut toimiakseen luotettavan 3. osapuolen. Jota ei ole ollut olemassa ja joksi palvelun rakentajalla ei ole ollut yksinkertaisesti varaa ryhtyä.

Mihin sitä voi soveltaa?

Toinen esimerkki voisi olla asunto-osake kauppa. Blockchain:in mahdollistamana asunnon voisi maksaa ilman pankkia (Bitcoineilla). Myös asunto-osakkeet siirtomerkintöineen voisi toteuttaa blockchain:in avulla.

Ostaja voisi todentaa että myyjä omistaa myymänsä asunnon. Kaupanteon yhteydessä siirrettäisiin rahojen lisäksi myös osakkeet siirtomerkinnällä ostajalle. Osakekirjan siirtomerkinnät olisivat blockchain:in tapahtumia, jotka yhdessä ketjuna muodostaisivat väärentämättömän kaikille avoimen tilikirjan.

Asunto-osakkeet tullaan tulevaisuudessa muuttamaan sähköiseen muotoon. Perinteisellä tavalla asunto-osakerekisteri tulisi jonkin organisaation vastuulle (luotettu 3. osapuoli) joka rakentaa sitä varten erillisen sähköisen ratkaisun.

Blockchain kiinnostaa finanssialan lisäksi erityisesti terveydenhuoltoalaa. Eikä vähiten siksi että lohkoketjuun voidaan tallentaa väärentämättömästi myös audit trail -tietoa. Kuka tietoja on muuttanut ja kuka niitä on katsonut? Sähköiset resepetit, potilastietoarkistot, sähköiset terveystiedot. Blockchain:ia voi soveltaa näihin kaikkiin.

Lentokoneteollisuudessa on tärkeää tuntea koneessa käytettyjen osien (ja varaosien) tarkka historia. Mistä mikäkin mutteri on tullut, kuka sen on tarkastanut ja kuka asentanut. Kuulostaa lohkoketjulta sekin.

Mitä ongelmia blockchainiin (toistaiseksi) liittyy?

Blockchain:sta puhutaan usein ilmaisena. Lohkoketjun rakentaminen vaatii kuitenkin laskentatehoa, joka maksaa. Lisäksi ketjun lohkot voivat olla tiedostokooltaan varsin isoja, jolloin levytilan tarve voi yllättää.

Blockchainin turvallisuus saattaa johtaa myös harhaan. Lohkoketjun muodostama tilikirja on väärentämätön. Mutta se ei silti välttämättä pidä paikkaansa tai ole immuuni väärinkäytöksille. Henkilö A on voinut tehdä henkilöltä B anastamallaan mobiililaitteella tilisiirron ilman B:n lupaa. Tai hakkeri on voinut luoda lohkoketjuun valheellisia alkuarvoja. Vaikka luoda henkilölle C tilin jolla on alkupääomana miljoona euroa.

Kuva: https://www.playersmoney.com/blockchain-technology/